Ai kauheaa, tästäkö pitäisi aloittaa

Siis olen kokeilu mielessä lähtenyt blogimaailmaan mukaan. Ajattelin laittaa joitain valokuviani näytille. Mitään, kukaan ei minua ole opetanut ja itse olen pienestä pitäen kantanut kameraa kuin kameraa mukanani kaikkialla, minun oma leluni. Nyt jokunen vuosi sitten kävin kaupassa ja ostin ihka ensimmäisen järjestelmäkameran ja sillä yksin räpeltänyt, kantapään kautta opetellut..

 

Omalta pihalta oli hyvä aloitella, ei sitä heti kehdannut ihmisten ilmoille lähteä. Kevään kukkiva omenapuu antoi hienon mahdollisuuden kokeilla lähikuvien ottoa ja malli pysyy paikoillaan.

Tästä kuvasta on vierähtänyt kohta jo 4 vuotta.

 

Kesän edetessä ja pihalla kukkien kasvaessa piti tehdä lisä kokeiluja auringossa ja pilvisellä ilmalla. Säätöjä kamerassa enemmän kuin laki sallii, mutta ei haittaa kokeiluja kokeilujen perään.

 

 

 Eikä kesä ainoastaan kukkia ole vaan ötökätkin ilmaantuu pihapuutarhaan.

Muurahaiset ahertaa ylös alas kukan runkoa pitkin.

 

Pinkkejä kukkia ja mehiläisiä piisaa kukasta kukkaan ja minä perässä.

 



 Perinteinen päivänkakkara ja heinän korsi..

Sateen sattuessa pisaroistakin muodostuu uutta pintaa pihakukkiin.

 



 

Perhosbongaria minusta ei kyllä ikinä tule, melkein kaikissa kuvissa aina siivet kiinni vaikka kuinka nopea yritti olla ja käyttää sarjakuvausta apunaan.

Nämä ovat omasta mielestäni ensimmäisen järkkärikesän parasta satoa.

Vaikka aivan mahdoton työ valita, kun innostuneena tuli muutamia kuvia otettua.